Kiitos Annelle, että uskoit minulle suloisen koiranpennun ja Millelle kiitos monista huimista agilityvuosista ja nyt kiireettömistä eläkepäivistä.
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010
Mille 10 vuotta!
Niin se aika rientää, vastahan minä muutama vuosi sitten hain kotiini Annelta Anttolasta ensimmäisen länderini ja tässä sitä ollaan, 10 vuotta yhteiseloa takana ja toivottavasti monta vielä edessä.
Kiitos Annelle, että uskoit minulle suloisen koiranpennun ja Millelle kiitos monista huimista agilityvuosista ja nyt kiireettömistä eläkepäivistä.
Kiitos Annelle, että uskoit minulle suloisen koiranpennun ja Millelle kiitos monista huimista agilityvuosista ja nyt kiireettömistä eläkepäivistä.
maanantai 1. maaliskuuta 2010
Hiihtoloman alkukuvia
torstai 7. tammikuuta 2010
Uusi vuosi vanhat kujeet
Vuosi 2010 on alkanut ja ei voi kuin todeta, että koirilla kaikki kujeet ennallaan.
Fanni näytti taas päivällä jollekin satunnaiselle ohikulkijalle "karvansa" kun ryntäsi pihalta hurjasti haukkuen viereiselle kävelytielle.Argh!! Kyllä on kauhean kuuloista ja näköistä menoa, kiinni ei ole kehenkään käynyt, mutta lähellä louskuttaa. MUISTAN tästälähtien pitää Fanni alkumatkasta aina hihnassa kun kotonta lähdemme. Kauempana metsässä sitten vasta irti...
Onneksi Mille ja Raisu ovat erilaisia, Raisu tietty vielä nuori koira joka oppii varmasti kaikenlaista iän myötä...toivotaan ettei tota Fannin älytöntä räksytystä.
Muuten koirien osalta vuosi lähti käyntiin yskien, mistä lie senkin ovat joulukuussa saaneet. Ja todella huonot ulkoiluilmat ovat myös taanneet sen, että meillä tepastellaan pitkin yötä ees sun taas laminaattilattialla, yritä siinä sitten nukkua..
Eli tosi kiva alku tälle vuodelle, tästä vain paremmilla konsteilla eteenpäin.
Fanni näytti taas päivällä jollekin satunnaiselle ohikulkijalle "karvansa" kun ryntäsi pihalta hurjasti haukkuen viereiselle kävelytielle.Argh!! Kyllä on kauhean kuuloista ja näköistä menoa, kiinni ei ole kehenkään käynyt, mutta lähellä louskuttaa. MUISTAN tästälähtien pitää Fanni alkumatkasta aina hihnassa kun kotonta lähdemme. Kauempana metsässä sitten vasta irti...
Onneksi Mille ja Raisu ovat erilaisia, Raisu tietty vielä nuori koira joka oppii varmasti kaikenlaista iän myötä...toivotaan ettei tota Fannin älytöntä räksytystä.
Muuten koirien osalta vuosi lähti käyntiin yskien, mistä lie senkin ovat joulukuussa saaneet. Ja todella huonot ulkoiluilmat ovat myös taanneet sen, että meillä tepastellaan pitkin yötä ees sun taas laminaattilattialla, yritä siinä sitten nukkua..
Eli tosi kiva alku tälle vuodelle, tästä vain paremmilla konsteilla eteenpäin.
sunnuntai 20. joulukuuta 2009
Raisun juoksuja odotellessa....
Fanni aloitti juoksut keskiviikkona, mutta Raisulla ei vieläkään merkkejä juoksuista. Raisulla on ollut vasta yhdet juoksut, muilla sisaruksilla kahdet tai jopa kolmet. Minua ei pitkä väli haittaa, kunhan sentään joskus tulsivat.
Pakkanen on paukkunut Mikkelissä kovia lukemia viime aikoina, koirilla on ollut tavallistakin lyhyemmät lenkit. Omat työpäivät ovat myös venyneet pitkiksi, onneksi pojat ovat kotona koirien seurana.
Laitan muutaman talvisen kuvan kunhan saan kameran kaivettua kaapin periltä.
Eli meillä Norpankujalla kaikki hyvin ja katse kohti vuotta 2010.
Pakkanen on paukkunut Mikkelissä kovia lukemia viime aikoina, koirilla on ollut tavallistakin lyhyemmät lenkit. Omat työpäivät ovat myös venyneet pitkiksi, onneksi pojat ovat kotona koirien seurana.
Laitan muutaman talvisen kuvan kunhan saan kameran kaivettua kaapin periltä.
Eli meillä Norpankujalla kaikki hyvin ja katse kohti vuotta 2010.
maanantai 23. marraskuuta 2009
Raisun hieno näyttelypäivä
Sunnuntaina olin Raisun kanssa pitkästä aikaa näyttelyssä, tällä kertaa paikkana Jyväskylä ja kansainvälinen näyttely. Tuomarina oli joku belgialainen mies, minusta ihan mukava koska hän tykkäsi kovasti Raisusta mutta muille oli kuulemma ollut hyvinkin outo ja tyly. Esim minusta niin ihana Pyry sai hienosta esiintymisestä huolimatta EH:n (joka on teitty hyvä tulos)mutta perusteet sille olivat hieman oudot. Esim maininta iso uros?? ja Raisulle joka on melkein saman kokoinen ja vielä narttu ei mitään mainitaa koosta..
No joka tapauksessa Raisu vei kaiken mahdollisen eli kotiintuliaiset olivat SERT, ROP JA CACIP. Olin kyllä aika fiiliksissä kehän jälkeen, jopa niin iloinen että päätin jäädä ryhmäkehiin ( kiitos Eijalle ja Mallalle menokyydistä ja ymmärryksestä...)
Siitä alkoikin melkoinen odottelu, lopulta noin neljän tunnin odottelun jälkeen kokoomakehät alkoivat ja minä siellä Raisun kanssa "buudeleiden" välissä...tulosta ei tietysti tullut ryhmissä, mutta Tiina kyllä minulle kommentoi, että olisin voinut hieman keskittyä paremmin Raisun esittämiseen. Tuomari oli kuulemma useaan otteeseen Raisua silmäillyt ja minä vain sähläsin jotakin muuta kuin piti sillä aikaa..Se on edes jotakin, että tuomari jotenkin huomioi meidänkin rotua ryhmissä!!Tästä on hyvä jatkaa, pitää vain vielä treenata tota esiintymistä ja paikallaoloa.
Kiitos kaikille tutuille hauskasta päivästä, länderi-ihmisten kanssa on aina niin kiva jutella koira-asioista.
Kuva Raisusta sitten joskus.
No joka tapauksessa Raisu vei kaiken mahdollisen eli kotiintuliaiset olivat SERT, ROP JA CACIP. Olin kyllä aika fiiliksissä kehän jälkeen, jopa niin iloinen että päätin jäädä ryhmäkehiin ( kiitos Eijalle ja Mallalle menokyydistä ja ymmärryksestä...)
Siitä alkoikin melkoinen odottelu, lopulta noin neljän tunnin odottelun jälkeen kokoomakehät alkoivat ja minä siellä Raisun kanssa "buudeleiden" välissä...tulosta ei tietysti tullut ryhmissä, mutta Tiina kyllä minulle kommentoi, että olisin voinut hieman keskittyä paremmin Raisun esittämiseen. Tuomari oli kuulemma useaan otteeseen Raisua silmäillyt ja minä vain sähläsin jotakin muuta kuin piti sillä aikaa..Se on edes jotakin, että tuomari jotenkin huomioi meidänkin rotua ryhmissä!!Tästä on hyvä jatkaa, pitää vain vielä treenata tota esiintymistä ja paikallaoloa.
Kiitos kaikille tutuille hauskasta päivästä, länderi-ihmisten kanssa on aina niin kiva jutella koira-asioista.
Kuva Raisusta sitten joskus.
perjantai 9. lokakuuta 2009
Fannimer-tapaaminen

Viime viikonloppu oli oikea koiraviikonloppu meidän huushollissa. Mikkelissä oli kaksipäiväiset agilitykisat ja samalla pidimme Fannimer-tapaamisen.Kiva oli nähdä, että jopa 7 "pentua" kymmenestä saapui Mikkeliin, kahden matka olisi ollutkin liian pitkä, Ruotsista harvemmin tapaamisiin tullaan.
Minna ja Jade saapuivat jo myöhään perjantai-iltana koirineen, muut sitten vähitellen lauantaina.
Hieman aluksi hirvitti, miten me kaikki noin 10 ihmistä ja 15-18 koiraa mahdumme meidän kaupunkitaloon, mutta lopulta kaikki meni hyvin ja tilaa löytyi. Ja onneksi ilmat suosivat, vesisadetta oli pieniä poikkeuksi lukuunottamatta vain silloin kun me nukuimme.
Lauantai alkoi siis agilityllä, Fanni starttasi kaksi kisaa, toinen rata 0 ja sijoitus 5., toinen rata 5 virhettä, se perhanan puomi aiheutti minulle taas hätäilyä.
Virallisten starttien jälkeen oli vuorossa junnuagilityä KK-99:n kentällä, Anu toimi valmentajan ja Fannimer pennut + vierailevat tähdet treenasivat; Gromit ja Harri (sekä Virpi), Ruca ja Terhi, Ana ja Pinja , minä ja Raisu sekä Mikko ja Lara ekassa erässä ja sitten jo illan pimentyessä pro-ryhmä Minna ja Maya, Annariina ja Fyra sekä Jade ja Ecco(en tiedä menikö nimi oikein). Kiitos Anulle opeista.
Sitten treenien jälkeen pitsan/kiinalaisen ruuan ostoon ja meille syömään, saunomaan ja juttelemaan koirajuttuja. Niin se ilta vierähti ja sunnuntaina oli kotiinlähtöjen aika.
Koirat tulivat kivasti juttuun keskenään ja viikonlopun suola oli yhteiset kävelylenkit läheisellä pururadalla ja metsässä.

Kiitos kaikille "vierailijoille", oli ihana viikonloppu.
Ja kaikki nämä kuvat tässä blogiteksitissä on ottanut Harri Nurmi, en vain osannut liittää kuviin tekstiä...kiitos Harrille.

Raisun ja Rucan leikkihetki

Ana ja Pinja söpöilee
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)