Päiviä kului ja mitään merkittävää ei tapahtunut. Yritimme pitää koiria irti ja hihnassa, ulkona ja sisällä..ei tulosta. Lopulta menimme Anun kotiin, päiviä juoksun alusta takana jo 13-14. Siellä Rönni rohkaistui ja Anun, Saran ja minun avustuksella hoiti homman mallikkaasti. Vielä kahtena seuraavana päivänä uusiksi ja eikun odottamaan...
Nyt vain mietityttää, oliko Fannin juoksu kunnollinen ja oliko ajoitus oikea, menikö liian myöhäiseen ajankohtaan ja kaikkea muita mahdollisia epäilyjä..Täytyy uskoa, että kaikki sujuu tai jos ei niin joskus uusiksi, niinhän se menee.
Onneksi tässä lähellä on ne Tiinan tai oikeastaan Reetan ihanat pennut, siellä voi tarvittaessa käydä pentukuumetta hieman lievittämässä. Vaikka kohta nekin jo lähtevät omiin koteihinsa, niin se aika rientää.
Ja taas sama lopetus, pitänee vain odotella. ..
Koirille pitäisi olla muuten oma raskaustesti, niinkuin ihmisillä on. Olisi varmaan ulkopuolisista hauskan näköistä katsella kun omistaja juoksee nartun perässä ja yrittää osua puikolla pissaan..