Vihdoikin,

Siis Raisun juoksut alkoivat.
Neiti ehti melkein 10 kk ikään ja kaikki muut sisaret ehtivät tässä hommassa edelle. Mutta nyt kuitenkin Raisun ekat juoksut alkoivat ja minä olen onnellinen.( harvoin sitä juoksujen takia on iloinen) Loppuu toi kasvaminen ainakin korkeussuuntaan.

Vaikkakin taas eilen treeneissä Raisua mittailimme...taidan saada kuitenkin medi-koiran. On kyllä juuri sellainen todella ilkeä rajatapaus. Sitä mittausta on nyt vaan treenattava ja vietävä Raisu mittaukseen johonkin rauhalliseen paikkaan kiltille tuomarille. Kyllä se siitä.

Luin tossa äskettäin Terhin blogia; siellä ollaan myös hiihdelty koirien kanssa ..mulla oli hieman eri fiilikset kun me teimme saman jutun.

Ladulla ei ollut kuin muutama ihminen ja koirat eivät olleet suksista moksiskaan, mutta silti sain verenpaineen nousemaan. Yhden koiran luo piti Raisun ja Fanninkin mennä ja huudoista ei mitään apua. Vieraan koiran omistaja kaappasi omansa kainaloon ja jatkoi nyrpeänä matkaa. Hyvä me ja meidän koirat. Mitään rähinää ei kyllä syntynyt, vain kiinnostunutta haistelua. (meillä oli jäällä koirat irti).
Sitten kotiin tultaessa viimeisessä ylämäessä ennen kotiporttia, latu kulkee ihan meidän oven läheltä, Raisu jäi vain seisomaan keskelle latua kun pari hiihtäjää tulee mäkeä alas, loivaa sellaista.
Onneksi osasivat hypätä ladulta pois ja ohittivat koirat hienosti. Ja onneksi olivat meidän tutut lähinaapurit, mutta silti..
Nyt on meidän tämän talven hiihdot hiihdelty ellen sitten hiihdä keskellä yötä. Jos koirat ovat hihnassa on vauhti niin hurja ettei siitä tule mitään.Tai rupeavat vielä pahimmassa tapauksessa leikkimään kesken hiihdon.

Odottelen kovasti Lappeenrannan näyttelyä ja siellä tuttujen tapaamista.On kiva nähdä miten Ruca ja Ana ovat kasvaneet. Hitsi kun sinne on vielä niin pitkä aika. Siinä välissä ehdin Fannin kanssa käydä Pieksämäellä tämän vuoden ekoissa agikisoissa.Saa nähdä miten rakettina painaa menemään, treenaamin on nyt jäänyt vähän vähemmälle, laiska minä!!

Raisun ensimmäinen näyttely

Eilen vierailin Anun kanssa Tampereen näyttelyssä. Mukana meillä oli ensikertalaiset Raisu ja Rasse sekä konkari Rönni.
Ei olisi voinut päivä paremmin mennä, Rönni oli ROP ja Raisu VSP. Rasse oli sitten paras uros 2.
Kakarat saivat ekan sertinsä, hienon arvostelun ja "uraputki" alkoi.

Aika pitkä päivä meillä oli sillä lähdimme aamulla Mikkelistä viiden maissa ja illalla olin kotona yhdeksältä. Me (suom. Anu ja Rönni)nimittäin jäimme vielä ryhmäkehiin, missä ei tietty menestystä haettu, mutta kokemusta kylläkin.

Meinasi kuvien otto jäädä kokonaan siinä onnen huumassa, tässä hieman otoksia voitokkaasta kolmikosta.


Ensin Anu asettelee koiria...



Jotka sitten ihan hienosti jaksavat vielä poseerata.

11 uutta kromfohrländeriä

Tänään syntyi 11 uutta kromfohrländeriä kun Pelan ja Rytin pennut näkivät päivänvalon.Kuusi poikaa ja viisi tyttöä.
Synnytys oli mennyt helposti, sutjahtivat ulos ihan kuin liukuhihnalla. Toisin oli silloin meillä Fannin kanssa.
Koska Pelalla on vain 8 nisää taitaa Anne joutua koville ruokinnan suhteen. Lisäruokintaa pitää ainakin alussa antaa tiheään tahtiin, kunnes Pelan maito alkaa kunnolla "herumaan". Tänään siellä Annen apuna oli jo ollut "kenneltyttö" Malla, hienoa että apua löytyy.
Anne on saanut myös oman blogin toimimaan, tässä osoite

http://demianselegia.blogspot.com/

Siellä voi sitten jatkossa ihailla suloisia pienokaisia.

Mille 9 vuotta

Tänään ensimmäinen länderini "turbomummo" Demians Celina , Mille täyttää 9 vuotta, onnittelut muille sisaruksille ja kiitos kasvattaja-Annelle ihanasta harrastus-ja kotikoirasta.
Mille juhli päiväänsä saamalla aamulla rokotuksen, varmaan todella kiva juttu Millestä ja sitten myöhemmin päivällä menimme agilityhallille treenaamaan agilityä, huippujuttu Millen mielestä edelleen.
Mille on todella hyvässä kunnossa edelleen, jaksaa juosta ja temmeltää nuoruuden malliin.
Tässä vielä hieman kuvia

Raisun agilitytreenit

Nyt olen sitten aloittanut virallisesti agilityn Raisun kanssa, eilen meillä oli ensimmäiset kunnolliset agilitytreenit. Suomeksi; siis joku piti niitä enkä minä vain itsekseni sählännyt kaikkea mahdollista. Kiitos Karitalle mukavista treeneistä.

Raisuhan on ihan kehityskelpoinen menijä, innostuin taas pitkästä aikaa itsekin agilitystä.

Fannin kanssa pitäisi viikonloppuna käydä Pieksämäellä, siellä Lahikaisen Marja pitää meille treenit. Ihana päästä isolle kentälle treenaamaan pitkästä aikaa. Varmaan on enemmän vauhtia kuin älyä meidän menossa.

Ja Raisun juoksuja odottelen vielkin, tuleeko ne ikinä. Varmaan juoksut alkaa just silloin kun olemme lomalla ja miehen veli tulee meille koiravahdiksi. Kiva kiva..

Ensi kerralla taas kuvia!

Toimelias sunnuntaipäivä

Niin se on taas yksi viikonloppu takana. Tänään oli oikein urheilullinen päivä, heti aamusta hokkarit jalkaan ja koirien kanssa jäälle luistelemaan. Jään päällä oli ohut lumikerros joten tassut eivät pahemmin koirilla luistaneet, vain silloin kun kolmikko alkoi leikkimään keskenään hurjia takaa-ajo leikkejä sattoi sutinaa havaita.
Luistelun jälkeen vein pojan jalistreeneihin ja sen aikaa kävelin pelkästään Raisun kanssa lähimetsässä, laatuaikaa siis.
Illalla sitten oli aikaa laittaa kuvia koneelle, tässä tämänpäiväisiä otoksia:
Kaikki kolme koolla

Tyttären ja äidin kokoero on melkoinen, Fanni on nyt ihan pienen oloinen

Raisu

Uusi vuosi uudet kujeet

Hyvää Vuotta 2009 kaikille! Nyt pitäisi pitkän työrupeaman takia olla intoa taas touhuta koirien kanssa, mutta missä se into on?? Hukassa?? Tuntuu, että tavallinen lenkkeily riittää tällä hetkellä, agility kylmässä pienessä treenihallissa ei oikein innosta. Fanni kyllä jo kaipaisi lisäpuuhaa, selvästi huomaa että rouva on hieman tylsistynyt.
Laran, Leevin ja Rucan blogia kävin aamulla tutkailemassa ja siellä Terhi pähkäili samaa asiaa kuin minäkin, mihin säkäluokkaan Ruca menee agilityssä??Olen jo pitkään katsonut, että meidän Raisu kasvaa aika isoksi, on siinä ja siinä onko medi vai maxi, veikkaan kyllä maxia omien mittausten perusteella. Saa nähdä sitten jatkossa innostaako kisata maxeissa, aika näyttää. Tutut nauravat että minä kävelen mittanauha kourassa, niin tämä kokoasia minua vaivaa.
Kennelliiton sivuilla olen myös ahkerasti vieraillut, olisi ihana päästä käymään jossakin näyttelyssä Raisun kanssa. Ei vain ole mitään näyttelyä lähiaikoina järkevän matkan päässä, pitää odottaa pääsiäiseen. Kerkeenpähän hieman ottaa näyttelytreeniä ennen sitä ja nyppiä Raisu näyttelykuntoon. Saas nähdä mitä tuomarit meidän rasavillistä pitävät.
Ja jottei ainainen pentukuume hellittäisi niin Hiirolassa olen päässyt ihastelemaan suloisia länderinpentuja, isoja sellaisi. Ihana tuoksu kun ovasta astui sisään..voi , kesä tulee ihan elävästi mieleen. Sitten joskus taas toivottavasti meilläkin on uudet pennut.

Tällaisia mietteitä tällä erää, niin ja Raisun juoksut eivät ole vieläkään alkaneet. Fyralla ja Martalla Ruotsissa ne jo ohi, Mayalla parhaillaan, Raisulla ja Analla varmaan lähiaikoina.